Unohtumattomat teemahäät
Häät, rakkauden ja avioliiton teemajuhla on aina arvokas tilaisuus siitä huolimatta missä ja miten ne järjestetään. Kukin pari juhlii haluamallaan tavalla resurssiensa mukaisesti. Paljon puhutaan hääparin näköisistä, personoiduista hääjuhlista, jotka vieraiden näkökulmasta kuitenkin tapaavat noudattaa totuttua kaavaa: vihkimistä seuraa ruokailu, ruokailua ehkäpä puheet ja jotain pientä ohjelmaa, sitten tarjoillaan kakkua ja lopuksi alkaa niin sanottu bileosuus.
Persoonallisuus näkyykin usein hääjuhlan maustajissa, siinä miten eri osa-alueet toteutetaan ja mitä ne sisältävät. Sitä kovasti kaivattua ”jotain uutta” on yllättävän haastavaa toteuttaa nykyaikana, vaikka elämme runsaudensarvessa. Häämarkkinoiden vallalla oleva tarjonta kun on kovin samanlaista – tosin niin se on ollut oikeastaan aina. Jokin häätrendi, oli se sitten kukka, kakku tai ohjelmanumero, on suosiossa sillä hetkellä ja se näkyy tietyn aikajakson sisällä yhdessä jos toisessakin hääjuhlassa. Jos hääpari sitten haluaa hääjuhlastaan sen hetken valtavirrasta poikkeavan, lopputulos voi olla sekä hääparin että heidän vieraidensa kannalta ikimuistoinen ja todellakin ”jotain uutta” vaikka olisikin samalla ”jotain vanhaa.”
Teemahääjuhlia Pohjolasta ihmemaahan
Entäpä jos hääjuhlat järjestettäisiinkin alusta loppuun huolellisesti toteutetun teeman ympärille, joka tarjoaa samalla kaavalla juhlaväelle jotain oikeasti erilaista, mutta samalla perinteikästä, yksilöllistä, mutta myös yhteisöllistä – hääjuhlan, joka sisältää runsaasti elämyksellisiä ja unohtumattomia hetkiä kaikille aisteille?
Nuuksion Taika on Pohjolan kansanperinteeseen ja Kalevalaan sekä fantasiahäihin erikoistunut juhlapalvelu, joka on luonut ainutlaatuiseen, metsän keskellä sijaitsevaan juhlapaikkaansa Wäinölään valmiita teemahääpaketteja. Kuhunkin teemaan on tehty valmis ohjeellinen ohjelmarunko, jota muokataan kunkin hääparin toiveita vastaavaksi kokonaisuudeksi. Päivän sisältöä myös harjoitellaan tarpeen mukaan ennalta. Siten hääjuhlaan valmistaudutaan yhdessä, jotta itse juhlapäivänä kaikki sujuu rennosti. Kukin teema sisältää erilaisia perinne- ja/tai fantasiaelementtejä, joiden toteutuksesta vastaa aiheeseen paneutuneet esiintyjät. Nuuksion Taika -teemahäiden erityispiirteenä on se, että hääjuhla on nykyajan häihin verrattuna paljon yhteisöllisempi tilaisuus. Teema-ammattilaiset käärivät omalla luontevalla osaamisellaan hääparin ja heidän vieraansa ainutlaatuisen juhlailmapiiriin, jossa kaikki ovat yhdessä ja läsnä hetkissä.
Teemahäissä hääpari saatetaan liittoon teeman mukaisin menoin, mutta kyseessä ei ole juridisesti pätevä vihkiminen, vaan juhlaohjelmaan kuuluva perinneseremonia. Juhlapaikan catering hoitaa juhlien tarjoilut suosien lähiruokaa, luomua, kasviksia, sieniä, kalaa ja riistaa. Tarjottavat mukailevat teemajuhlaa, mutta menun sisältö luodaan yhdessä hääparin kanssa ruokamieltymyksiä ja ruoka-ainerajoituksia noudattaen. Juhlapaikalla ei ole anniskeluoikeuksia, joten juhlaan saa tuoda omat juomat.
Teemapaketteja on neljä. Kalevala-häät vievät meidät omille juurillemme ja viikinkihäissä juhlaväki saa kokea häämenoja, joiden uskotaan kuuluneen heidän aikakauteensa. Metsähäissä hääpari vihitään lumotussa metsässä fantasiamusiikin soidessa. Metsänväki haltijoineen on kutsunut hääjuhlaan sirkus- ja tulitaiteilijoitakin, jotka tekevät omalta osaltaan juhlasta unohtumattoman. Kesähäät-teemajuhlassa hääpari vihitään veden äärellä laiturilla. Hääjuhlaan kuuluu niin perinteisiä rituaaleja kuin runsas määrä muusikoiden musisointia lumoavan miljöön ympäröimänä.
Perinneteemapakettien yhteydessä puhutaan avioparista, joka koostuu morsiamesta ja sulhasesta. Järjestäjä haluaa kuitenkin korostaa, että yhtä lailla hääpari voi olla kaksi sulhasta tai kaksi morsianta. Nuuksion Taika on osa sateenkaariystävällistä We Speak Gay -yhteisöä ja yritys on sitoutunut kohtelemaan kaikkia työntekijöitä ja asiakkaita kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, ikään, kansalaisuuteen, uskontoon, kulttuuriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.
Seuraavassa tutustumme paketteihin hieman tarkemmin. Juhlamenojen sanaselityksiä löytyy julkaisun lopusta, pienestä perinnehääsanakirjasta.
Metsähäät
Metsä on ollut meille suomalaisille rakas, arvokas, jopa pyhä paikka kautta historian, sanotaanhan meidän olevan metsäkansaa. Katajaisen kansamme uskoa metsän haltijoihin ja puiden henkiin yritettiin kitkeä keinolla jos toisella satoja vuosia, aina 1600-luvulta alkaen, mutta jääräpäinen kansa ei antanut periksi. Vaikka papisto lopulta määräsi pyhät lehdot tuhottavaksi ja kielsi puiden palvomisen 1800-luvulla, kansan usko metsään ja puihin pysyi. Puille uhrattiin lahjoja, niille kerrottiin huolia, pyydettiin apua tai miksei kirouksiakin jos sopu toisen kanssa oli koetuksella. Pihoille istutettiin nimikkopuita hääpareille ja heidän lapsilleen – havupuita pojille ja lehtipuita tytöille.
Suomalaisessa kansanuskossa eri puilla on ollut eri rooleja, vaikka ne kaikki oikeastaan symboloivat enemmän tai vähemmän onnea ja suojaa. Männyt olivat siinä mielessä poikkeuksia, että ne toimivat tavallaan päiväkirjoinakin. Mäntyjen kylkiin on kaiverrettu syntymät, avioliitot ja kuolemat ja ne ovat toimineet vainajien muistopuina. Kuuset ovat olleet tietäjien puita, joista on valmistettu taikakaluja ja latvattomia, vaakatasossa kasvavia metsäkuusia pidettiin metsän kuninkaan Tapion pöytinä. Leppä oli lemmenpuu, jonka kuorta lemmitylle syöttämällä saattoi voittaa tämän rakkauden. Koivu on onnea ja suojaa symboloiva jumalten lahja ihmisille. Koivu on usein ollut talon uhripuu, yhdistäjä, joka yltää samaan aikaan taivaaseen jumalten luo ja manalaan kuolleiden maailmaan mullan alle. Katajalla ajateltiin olevan suojelevia ominaisuuksia, sillä pahojen henkien uskottiin pelkäävän pientä ikivihreää havupuuta. Kalevalan pyhä puu on pihlaja, jonka marjat edistivät miesten naimaonnea, ja joka kukkiessaan on kuin huntupäinen morsian. Skandinaavien pyhä puu, Yggdrasil, jonka uskottiin kannattelevan maailmankaikkeutta, on luultavasti saarni, jota Suomessa kasvaa luontaisesti vain tietyillä alueilla saaristoseudulla.
Nuuksion Taika -metsähäissä metsä ja puut ovat läsnä monella tapaa. Vihkiminen tapahtuu metsässä, juhlat ovat hirsisalissa, menusta löytyy metsän antimia, ruokaa tarjoillaan puulankuilta ja juhlatilan somistuksessa käytetään luonnon elementtejä. Teemaan on vielä lisätty fantasiamaailman hahmoja, mytologiaa sekä elämyksiä, jotka tekevät juhlasta ikimuistoisen.
Vieraiden saavuttua Wäinölän nuotiopaikalle nauttimaan musiikista, yrttijuomasta ja pikkusuolaisista, vihkiseremonia aloitetaan tervehdyssanoilla juhlakansalle. Seppelöity morsian ja sulhanen käyvät metsäiselle luonnon alttarille vihkiseremoniaan. Toimitukseen kuuluu muun muassa lemmen lupaukset ja haltijoiden lepytys, sormuspuu, sormusten laitto ja sormussanat, rakkauden sanat, metsäväen kosketus, hiiden karkotus sekä metsähaltijoiden kutsu ja kiittäminen. Hääpari siunataan lempeällä vastomisella ja onnea vahvistetaan Siniviitan langalla ja hiusten palmikoinnilla.
Vihkimisen jälkeen juhlakansa siirtyy Wäinölän tupaan hääaterialle perinne- ja fantasiamusiikin säestämänä. Perinteisten häämaljojen noston ja alkupalojen jälkeen pöytiin kannetaan metsäisin maustein ja herkuin kootut juhlavat lankut, joissa yhdistyvät esimerkiksi riista ja kalat sekä vihannekset ja sienet hääparin toiveiden mukaisesti koottuna. Ruoka voi ilman muuta olla myös puhtaasti kasvisruokaa hääparin niin toivoessa.
Ruokailun jälkeen on maagisen ohjelman aika. Metsän haltijat ovat kutsuneet juhliin metsäsirkuksen väkeä. On nuorallatanssija, jonglööri, pitkäjalkainen ja fantasiavalokuvausta sekä muusikoiden tahdittamaa tanssia. Ohjelmanumeroiden ja tanssin välissä leikataan fantasiahääkakku, jonka jälkeen tanssit jatkuvat. Illan hämärtyessä on tarjolla Ofyr-grillissä vastavalmistettua iltapalaa. Juhlien päätteeksi morsiuspari poistuu hääjuhlasta saippuakuplasateessa.
Kalevalahäät
Kalevalahäissä vieraat toivotetaan tervetulleiksi juhlatila Wäinölän nuotiopaikalla, jossa he saavat nauttia yrttijuomaa ja pikkusuolaisia. Hääpari saapuu paikalle ja asettuu hääryijylle perinteisen morsiustaivaan alle. Tätä ennen sulhanen on seppelöinyt morsiamen. Pari vihitään morsiustaivaan alla häämenuetin soidessa. Seremoniaan kuuluu lisäksi muun muassa lemmenlupaukset, sormuspuu ja sormussanat, vedellä siunaaminen ja vastominen, yhyttäminen sekä hiusten yhteen sitominen.
Wäinölän sisällä vieraat istuvat valmiiksi katettuihin pöytiin. Tervehdyksien, häämaljojen ja leivällä siunaamisen jälkeen käydään hääaterialle, jonka kokonaisuus suunnitellaan yhdessä hääparin kanssa.
Kansalliseepoksemme Kalevalan 20. runo kertoo, miten Pohjolan häihin valmistauduttiin ruoan osalta. Tuohon aikaan hääruokailu saattoi kestää nykyisen työpäivän verran, eli 8 tuntia. Kalevalassa ruokatarjoilua varten kasvatettiin härkä. Pohjolan häissä tarjottiin myös siivutettua sianlihaa, siikaa, lohta, piiraita, vehnäsiä ja voita. Kalevalan aikaan lohen lisäksi järvikalat olivat suosittuja myös juhlissa. Kalevalassa mainitaan erityisesti tietenkin hauki, jonka leukaluusta Väinämöinen teki kanteleensa. Koska nauriit, kaali ja marjat olivat suosittuja ruokia tuohon aikaan, niitä tarjoiltiin myös häissä. Voisi uskoa, että marjoista erityisesti puolukkaa on ollut tarjolla häissä, sillä niiden on uskottu edesauttavan raskaaksi tulemista. Olutkin on kuulunut oleellisena osana häihimme jo vuosisatoja. Sen loppumista kesken hääjuhlien on pidetty huonona enteenä liitolle, mitä ei uskoisi Kalevalan ”reseptiä” lukiessa. Kalevalan mukaan Osmotar, oluen seppä ja kaljojen tekijä, valmisti Pohjolan häihin oluet vain kuudesta ohran jyvästä ja seitsemästä humalan päästä.
Nuuksion Taika -kalevalahäihin kuuluu paljon musiikkia ja tanssia. Juhlan aikana vieraat saavat kokea autenttista kalevalaista äänimaisemaa, joka syntyy viulun, haitarin ja kanteleen lisäksi harvemmin kuulluilla perinnesoittimilla, kuten munniharppu (märistysrauta), lakutin, pärrä (suhistuspuu), kannusrumpu (kehärumpu), lintupillit ja tuulipilli. Vanhat perinteet heräävät eloon myös teemaan kuuluvilla juhlariiteillä, kuten lapsilykyllä, puukon tupetuksella, yhyttämisellä ja morsiamen uloskannolla, johon juhlat päättyvät. Morsiamen matka miehelään taittuu yhdessä sulhasen kanssa talvisin reellä ja kesäisin hevoskärryillä.
Viikinkihäät
Juhlan aluksi vieraille tarjoillaan yrttijuomaa ja pikkusuolaisia Wäinölän nuotiopaikalla. Hääpari saapuu rumpujen ja laulun saattelemana vihkiseremoniaan hääkaaren alle. Romanttisiin vihkimenoihin kuuluu muun muassa sukujen ja haltijoiden saatesanat, lemmenlupaukset, hiusten sitominen, sormusten laitto, sormussanat, rakkauden sanat, yhyttäminen, käsipaasto, solmun sitominen sekä aamulahjan anto morsiamelle. Vaikka viikinkien avioliitoissa oli pitkälti kyse sukujen ja aseman vahvistamisesta sekä vaurauden lisäämisestä, romanttinen rakkauskaan ei suinkaan ollut ennenkuulumatonta viikinkien keskuudessa. He uskoivat esimerkiksi, että syvästi rakastunut pari voisi myöhemmin syntyä uudelleen ja kohdata seuraavassa elämässä.
Vihkimisen jälkeen juhlaväki siirtyy Wäinölän hirsitupaan kuulemaan viikinkiajan vieraantervehdyksen musiikin säestämänä. Ennen ruokailua hääparin vanhemmat luovuttavat morsiamelle avaimen. Viikinkiyhteisössä avaimen luovuttaminen oli tärkeä osa juhlaa. Avainta kantava nainen näet oli oman tilansa johtaja miehensä ollessa poissa. Avaimen luovutuksen jälkeen on ruokailun aika.
Viikinkien juhlaruokiin kuului paahdetut lihat ja kalat, muhennokset, puurot, juurekset, pavut, kaalit, pähkinät, leivät ja maitotuotteet, jopa juustot. He osasivat myös säilöä ruokaa ja maustaa sitä pippureilla, kanelilla ja monilla muilla mausteilla, sekä maustekasveilla ja yrteillä, kuten valkosipulilla, tillillä, piparjuurella ja persiljalla. Suurin osa viikinkien häistä vietettiin syksyllä, kuten meillä kekrin jälkeen. Sadonkorjuu – jolloin raaka-aineita oli runsaasti ja ne olivat parhaimmillaan – mahdollisti monta päivää kestävien juhlien järjestämisen. Juhlissa syötiin ja juotiin runsaasti, pääasiassa olutta ja hunajasimaa. Ei varmaankaan kuitenkaan ihan niin paljon, kuin Kalevalaamme vastaavassa skandinaavisessa Edda-eepoksessa morsiamen kerrotaan syöneen. Hän näet tarinan mukaan oli nauttinut häissään kokonaisen härän, kahdeksan lohta ja kolme kannua hunajasimaa. Hunajan vuoksi herkutkaan eivät olleet viikingeille tuntemattomia. Muinaistarut kertovat häistä, joissa viikinkien jumala Thor oli syönyt kaikki morsiamelle ja naisille varatut makeat herkut.
Nuuksion Taika -viikinkihäissä ruokailu aloitetaan hunajamaljojen nostolla, jonka viikingit uskoivat tuovan viisautta ja onnea. Ruoka tarjoillaan pitkillä lankuilla suoraan pöytiin, ja menu sisältää muun muassa Ofyr-ulkogrillissä kypsennettyä lihaa. Lankuille voi valita kalaa, riistaa tai molempia sekä runsaasti juureksia ja kasviksia, esimerkiksi paahdetut perunat ja lantut, hunajaiset porkkanat sekä grillatut tomaatit ja parsakaalia. Tarjoiluastiat on valmistettu savesta ja puusta.
Ruokailun jälkeen on ohjelman aika. Viikinkihäiden ohjelmiston kuuluu rakkauden sanoja, morsiamen naamioimista ja tunnistusta sekä kestitystä herkuilla, hedelmällisyyden vahvistamista, jumalatarten siunaus ja kiitokset luonnonhengille, miekkariittejä, käsien sitominen, tanssia, musiikkia sekä tulitaidetta ulkona. Juhlan aikana otetaan myös kuvapotretteja. Juhlien päätteeksi morsiuspari saatetaan morsiuskammioon soihtukujaa pitkin. Saattaminen pohjautuu viikinkien häämenoihin kuuluvaan avioliiton vahvistamiseen. Saattamalla hääparin pois juhlista, vieraat ilmaisivat julkisesti viikinkiyhteisölle tunnistavansa hääparin lailliseksi aviopariksi.
Kesähäät
Nykyään kesä, jolloin luoto on kukkeimmillaan ja sääkin usein suosii juhlijoita, on ehdottomasti yleisin vuodenaika hääjuhlille. Niin ei ole kuitenkaan ollut aina. Ennen häitä on pääasiassa vietetty sadonkorjuun jälkeen syksystä joulukuulle. 1900-luvun alkupuolella syyshäät saivat kilpailijan, kun juhannushäistä tuli suosittuja. Nykyään juhannushäitä järjestetään enää harvakseen, mutta kesähäät ovat mieluisia. Koska kesähäiden aikaan liikutaan paljon ulkotiloissa tai itse hääjuhlakin voidaan järjestää ulkotiloihin, sää luonnollisesti mietityttää hääparia. Hyvin suunniteltu ja käytännön asiat huomioon ottavat järjestelyt pyyhkäisevät tummat pilvet hääsuunnitelmien tieltä. Eikä pieni sade pahasta ole, mikäli vanhaa kansaa on uskominen. Kautta aikain on uskottu, että sade tuo onnea. Sadepisarat morsiamen hunnulla enteilevät hyvää liittoa ja kun sade peittää morsiamen jalanjäljet maasta ennen vihkimistä, hänestä sanotaan tulevan onnellinen. Se kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, ja naispuolisia vieraita kutsussakin muistuttaa, että korkeakorkoiset kengät eivät välttämättä ole paras idea häissä, joissa vietetään paljon aikaa ulkona.
Nuuksion Taika -kesähääteeman juhlat alkavat Villa Paratiisin kauniilla rantaterassilla, jossa nautitaan marjajuomaa ja pikkusuolaisia bändin soittaessa kesäistä tunnelmamusiikkia. Sulhanen saapuu paikalle veneellä ja seppelöity morsian kävelee häämarssin soidessa portaita alas kohtaamaan sulhasen laiturilla. Vihkiseremonia etenee saatesanoista lemmenlupauksiin, joita seuraa sormusten laitto sekä sormussanat ja rakkauden sanat. Onnensäveliä ennen sopiikin jo suudella vastavihittyä puolisoa.
Onnitteluiden ja maljojen jälkeen häävieraat saavat nauttia juomista, musiikista ja makupaloista sillä aikaa, kun valokuvaaja ottaa hääparista ja häävieraista kuvia lumoavan kesäisessä miljöössä.
Hääjuhlaa voidaan viettää vieraiden lukumäärästä riippuen Villa Paratiisissa, Wäinölän tuvassa. Juhlapöytiin tarjoiltujen alkupalojen jälkeen on vuorossa tanssitaiteilijan esitys sekä hääkansan tervehdykset, joiden jälkeen nautitaan pääruokaa. Menussa korostuvat sesongin ihanimmat herkut varhaisperunoista mansikoihin – mitä hääparin kanssa onkin yhdessä hyväksi katsottu.
Päivän ohjelmanumeroihin kuuluu muun muassa avainten luovutus, morsiamen ryöstö, ja tallennevieraskirja, johon vieraat voivat jättää äänitervehdyksiä hääparille. Ennen juhlien päättymistä on vielä kakun leikkaaminen ja ihanan tunnelmalliset ja iloiset kesätanssit terassilla tai juhlatuvassa.
Nuuksion Taika – pieni hääperinnesanakirja
Aamulahja – huomenlahja
Hiusten yhteen sitominen – Hääparin hiukset palmikoidaan rituaalisesti yhteen hetkeksi, mikäli mahdollista.
Häämenuetti – Vanha suomalainen häämarssi.
Käsien sitominen – Hääparin kädet sidotaan hellästi yhteen ja vapautetaan jälleen merkiksi siitä, että he ovat solmineet liiton vapaasta tahdosta.
Käsipaasto – ks. käsien sitominen
Lapsilykky – Vanha hedelmällisyysriitti. Lapsen syliin ottaminen sen mukaan kumpaa sukupuolta ensimmäisen lapsen toivotaan olevan.
Lapsen ripotus – Siunatun veden pirskottelu morsiamen päälle.
Leivällä siunaaminen – Puhemies liikuttaa leipää hääparin yllä ja ympärillä lausuen samalla siunaussanoja.
Miekan vaihto – Hääpari vaihtaa miekkojaan keskenään sitoutumisen, uskollisuuden ja suojelun symbolina.
Morsiamen kantaminen – Morsian kannetaan sisälle tai ulos onnen varmistamiseksi.
Morsiustaivas – Kankainen vihkimäkatos tai juhlatilan koriste.
Onnen vahvistaminen Siniviitta-haltijan langalla – Hiusten palmikointi tai langan lisääminen asuun.
Puukon tupetus – Kosioriitti, morsian antaa sulhasen laittaa puukkonsa morsiamen tyhjään puukkotuppeen merkiksi liiton hyväksynnästä.
Sormuspuu – Hääparin kanssa valituin somistein koristeltu oksa, joka toimii seremoniassa sormusrasian tai -tyynyn roolissa.
Tanssiin nosto – Esilaulaja kutsuu hääkansan tanssimaan.
Vastominen – Hääparin jaloille ripsotellaan siunattua vettä.
Vedellä siunaaminen – ks. vastominen.
Yhyttäminen – Hääparin opastaminen kättelyyn, halauksiin ja suukotteluun.
Nuuksion Taika & Wäinölä, Villa Paratiisi ja Ainola Pähkinänkuoressa
Järjestäjä: Nuuksion Taika, Pohjolan kansanperinteeseen ja Kalevalaan perustuvaan ohjelmaan erikoistunut juhlapalvelu.
Juhlatila: Wäinölä, Väinämöisen kotipaikan mukaan nimensä saanut, rautakauden henkeen rakennettu esteetön juhlatila, joka sijaitsee metsän keskellä Uudellamaalla, vain reilun puoli tuntia Helsingistä.
Kapasiteetti: Wäinölässä 40 ruokailijaa plaseerattuna penkeille neljän pitkän pöydän ääreen. Villa Paratiisissa 20.
Majoitus: Villa Paratiisissa 14 henkilölle (6 huonetta)
Hääsviitti Ainola: Upea kahden hengen paljulla varustettu hirsimökki, jossa hääpari voi valmistautua juhlaan, viettää hääyönsä ja jäädä vielä häiden jälkeen nauttimaan yhdessäolosta.
Tarjoilu: Täyden palvelun catering, joka suosii lähiruokaa, kasviksia, sieniä, kalaa ja riistaa. Omat juomat sallittu.
Sijainti: Paratiisintie 115, Otalampi (Vihti)
Kontakti: 050 36 44 333
info@nuuksiontaika.fi
Teksti: Häähakemisto, Amoriini.com
Kuvat: Janne Pasanen, Essi Lehtimäki ja Tomi Pohja.
