Vuodenkierron perinnejuhlat
Erilaiset auringon- ja kuunkiertoa mukailevat perinnejuhlat ovat entisaikaan rytmittäneet esivanhempiemme elämää, samoin pyhän metsäneläimen, karhun, vaiheet. Nuuksion taian käynnistämässä Vuodenkierto-hankkeessa nämä juhlat on haluttu elvyttää, samalla uudistaen perinteitä taiteen moninaisin keinoin.
Menneet tavat, uskomukset, soitto, laulu, tanssi, kädentaidot ja ruoka nivoutuvat juhlissa kokonaisuudeksi, joka jättää mieleenpainuvia muistijälkiä.
Vuodenkierto-hankkeen taustalla toimii matkailuyritys Nuuksion Taika sekä joukko upeita taiteilijoita. Hankkeen työryhmään kuuluvat matkailuyrittäjä Satu de Weerd sekä taiteilijat Ulla Hillebrandt, artistinimellä Vaskilintu tunnettava Magdalena Mölsä sekä Gabriela Ariana.
Vuoden aikana on nähty, kuultu ja koettu paljon, joten olemmekin koonneet nyt yhteen tunnelmia jokaisesta Vuodenkierron juhlasta.
Kekri – työvuoden päätös ja uuden alku
Kekri liittyy läheisesti maatalouskulttuuriin, ollen ylistys satokauden valmistumiselle. Kekri merkitsi maatalousyhteisön työvuoteen perustuvassa kalenterissa merkityksellistä taitekohtaa – vuoden vaihtumista – jolloin sato oli korjattu, oluet pantu ja syysteurastukset saatettu päätökseen.
Esivanhempiemme vuodenkierto on perinteisesti alkanut sadonkorjuun jälkeisestä syysjuhlasta, Kekristä. Wäinölän ensimmäisessä Kekri-juhlassa esiintyivät kansanmuusikot Ulla Hillebrandt ja Olli Kari, taiteilija Gabriela Ariana ja tutkija Anna Rauhala, Nuuksion Taian Satu de Weerdin emännöidessä juhlaa. Kekrin yhteistyökumppaneina toimivat Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Maa- ja Kotitalousnaisten liitto sekä Taivaannaula.
Kekrille tyypilliseen tapaan juhlassa nautittiin herkullinen ateria. Esivanhemmille ominainen ylenpalttinen syöminen ja runsaat liharuoat vaihtuivat kuitenkin herkulliseen ja vastuulliseen kasvisateriaan, koska haluamme edesauttaa myös tulevien sukupolvien mahdollisuutta korjata satoa.
Kekrissä saatiin pysähtyä nuotion äärelle, kuulostella mitä tuntemuksia lähestyvä talvi meissä herättää sekä nauttia taidokkaista musiikkiesityksistä, esimerkiksi kannusrummun, viulun ja harmonikan tahdittamana. Myös hassuttelu, nauru ja leikit kuuluivat perinteisesti Kekriin, mikä heijastui juhlaan esimerkiksi yhteislaulun ja Kekri-visan merkeissä.
Kansatieteilijä ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs Anna Rauhala on kirjoittanut Kekriin liittyvistä perinteistä sivuillemme. Lue lisää täältä.
Aurinkovuosi – Talvi- ja Kesäpäivänpäivänseisaukset sekä Kevät- ja Syyspäiväntasaukset
Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä ja maailmanlaajuisesti juhlittu aika, jolloin luonnon voimat ja oma sielumme uudistuvat. Talvipäivänseisauksen kantava teema on pohtia, miten koemme kehossamme pimeyden, levon, kuoleman ja syntymän.
Vuodenkierron talvipäivänseisaus johdatti osallistujat aistimaan Nuuksion talvisen luonnon hiljaisuutta sekä sen jälkeen elämykselliseen hetkeen perinnehirsitalo Wäinölään, jossa muusikot Magdalena Mölsä ja Mikko Heikinpoika kuljettivat osallistujat koskettavalle äänimatkalle laulun ja perinnesoittimien säestämänä.
Maukkaan kasvisaterian jälkeen siirryttiin vielä rauhallisesti ulos nuotion äärelle. Pimentynyt ilta huipentui vaikuttavaan tulinäytökseen, kun tulet halkoivat ilmaa Liina Selvisen käsissä.
Lue lisää talvipäivänseisauksen juhlasta täältä.
Karhunvuosi – Talvi-, Kevät-, Kesä- ja Syyspäivä
Muinaissuomalaisille karhu oli mytologinen eläin – syvästi kunnioitettu ja palvottu metsän kuningas Tapio. Esivanhempiemme elämässä pantiinkin merkille karhun vuoden tapahtumat, johon myös talviuni osaltaan kuului. Tammikuussa karhun kerrottiin kääntävän kylkeä pesässään ja toteavan: ”Yö puolessa, nälkä suolessa.”
Wäinölän karhunvuoden juhlat alkoivat tammikuun talvipäivästä. Karhunvuoden talvipäivässä esiintyivät perinnetaitaja ja kansanmuusikko Ulla Hillebrandt sekä äänitaiteilija-joukihisti Mikko H. Haapoja.
Juhlassa vierailtiin karhunpesässä, uppouduttiin esivanhempiemme tarinoihin ja karhumytologian taikaan sekä nautittiin sykähdyttävistä musiikkiesityksistä, kun kansanmuusikot loihtivat Wäinölään myyttisen äänimaailman kanteleella, viululla, rummulla ja jouhikolla.
Ja toki Karhun talvipäivän juhlassa myös ruokailtiin, herkutellen kasvisruolla, joka maistuisi itse karhullekin: sieniä, viljaa ja marjoja.
Katso video tapahtumasta täältä.
Aurinkovuosi – Kevätpäiväntasaus
Kevätpäiväntasaus on Aurinkovuoden merkkipaalu, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät eri puolilla maapalloa. Esivanhempiemme elämässä aurinko ja kuu muodostivatkin kellon ja kalenterin. Kevätpäiväntasaus oli kevään ensimmäinen päivä, ja näihin aikoihin myös linnut alkoivat palata muuttomatkoiltaan.
Kevätpäiväntasauksessa esiintyivät a cappella -musiikkiin erikoistunut laulaja ja säveltäjä Sini Koskelainen sekä vokalisti ja rituaalimuusikko Magdalena Mölsä.
Juhlassa nautittiin auringonsäteistä talven jäljiltä heräilevässä Nuuksion metsässä, tunnustellen yhdessä ikiaikaista luontoyhteyttä. Tämän jälkeen nautittiin Magdalenan ja Sinin laulusta, jonka sanat loivat sillan kauas esivanhempiemme aikaan.
Katso video tapahtumasta täältä.
Karhunvuosi – Kevätpäivä
Karhunvuoden kevätpäivää vietettiin esivanhempiemme keskuudessa karhun talviunien päättymisen merkiksi. Jyrkin päivän (23.4) aikaan laskettiin karja laitumelle, ja karjan suojaamiseksi todettiin: ”Pane Jyrki koiras kiinni, älä laske laitumelle.”
Kevätpäivässä nautittiin jälleen perinteikkäistä musiikkiesityksistä, kun Ulla Hillebrandt ja Kiureli Sammallahti kuljettivat meitä kansanmusiikin voimin esivanhempiemme maailmaan. Taianomaista ja kalevalaista poljentoa muistuttavaa äänimaisemaa maalattiin osallistujille mm. grooven haitarin, kitaran, looperin ja stomp boxin avulla.
Karhunvuosi – Kesäpäivä
Karhunvuoden kesäpäivä juhlistaa karhun syntymäpäivää. Vuoden lämpimimmäksi oletettu päivä, 13.7, oli myös Karhunpäivä, jolloin osoitettiin kunnioitusta karhua kohtaan. Karhun uskottiin omaavan salaperäistä tuonpuoleista voimaa, jota esivanhempamme palvoivat. Myös karhun ruumiinosia käytettiin taikakaluina, uskoen niissä olevan karhun voima – eli Karhun väki tai Karhun mahti.
Wäinölän Karhunvuoden kesäpäivässä kuultiin tarinoita muinaisista uskomuksista sekä lauluja karhusta. Juhlassa saatiin nauttia myös musiikin, laulun ja tanssin loihtimasta erikoislaatuisesta tunnelmasta, kun performanssitaiteilija, laulaja ja tanssija Gabriela Ariana sekä viulisti, säveltäjä ja etnomuskologi Tuomas Rounakari johdattivat vieraat karhun mystiseen maailmaan.
Ohton syntymäpäivä sai arvoisensa lopetuksen vieraiden tempautuessa riemukkaaseen tanssiin.
Katso Gabrielan ja Tuomaksen teos ”Over the Land of the Bear” täältä.
Aurinkovuosi – Kesäpäivänseisaus
Kesäpäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla se Aurinkovuoden hetki, jolloin päivä on pisimmillään. Myös pohjoisimmat esivanhempamme ovat voineet tällöin nauttia yöttömästä yöstä, kun aurinko ei painu mailleen. Auringon juhlaan liittyi myös erilaisia tapoja, joilla pyrittiin miellyttämään jumalia ja henkiä hyvän sadon takaamiseksi.
Vuodenkierron kesäpäivänseisauksen juhlassa nautittiin hengästyttävästä sirkustaiteesta yhdistettynä Nuuksion vehreään metsämaisemaan. Tasapainoilua ja akrobatiaa meille esittivät sirkustaiteilijat Sara Nurminen, Liina Selvinen ja Rasmus Witikka. Myös perinteet ja musiikki olivat läsnä muusikko Vaskilinnun laulun myötä.
Karhunvuosi & Aurinkovuosi – Syyspäivä ja syyspäiväntasaus
Syys-Mattina 21.9 uskottiin karhun painuvan talviunilleen: ”Matista karhu maata panee ja Matista ylös nousee”. Syys-Matiksi kutsuttiin apostoli Matteuksen nimipäivää, joka on tänä päivänä jo poistettu nimipäiväkalenterista. Syyspäiväntasaus ajoittuu samoihin aikoihin, merkiten jälleen hetkeä, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät.
Wäinölässä syyspäivä piti sisällään kauniita luontoelämyksiä, tarinointia karhusta sekä erilaisin soittimin aikaansaatua kiehtovaa äänimaailmaa ja musiikkia. Tapahtumassa esiintyi tällä kertaa koko Vuodenkierron taiteilijaryhmä: Gabriela Ariana, Magdalena Mölsä ja Ulla Hillebrandt.
Tapahtuma aloitettiin nuotiolta, josta siirryttiin hiljaa metsän siimekseen. Magdalenan johdolla vieraat rauhoittuivat aistimaan syksyistä luontoa niin yksin kuin yhdessä. Vieraiden saapuessa Wäinölään täyttyi tila runsaasta äänimaailmasta, kun viulu, kantele, pärrä, raparalli, munniharppu, kannus ja rahistin soivat, kumisivat, kahisivat sielujen sopukoihin asti. Myös luonnon omat ainekset täydensivät musiikkiesitystä, sillä soittimiksi valjastettiin myös kiviä, käpyjä, kelokalikoita ja luuhelistin.
Syyspäivä päätti Vuodenkierto-hankkeen ensimmäisen täyden vuoden. Pian alkaa jälleen uusi vuosi – 30.10. sadonkorjuujuhla Kekrin merkeissä Wäinölässä. Vuoden 2023 aikana järjestetään 4 Vuodenkierron juhlaa, joista osa toteutetaan Suomen luontokeskuksissa. Aurinkovuoden ja Karhunvuoden päiviä on yhdistetty ja ensi vuonna järjestetään Talvijuhla tammikuussa, Kevätjuhla huhtikuussa, Kesäjuhla heinäkuussa ja Syysjuhla lokakuussa.
Tervetuloa mukaan juhlimaan luontoa ja suomalaisia perinteitä!
Kansanomainen vuodenkierto eli ajastaika sisältää perinnejuhlia, jotka ovat rytmittäneet esivanhempiemme elämää. Perinnejuhlien tapahtumapaikkana Vuodenkierto-hankkeen ensimmäisenä vuotena on toiminut rautakauden henkeen rakennettu hirsirakennus Wäinölä, jossa matkailuyritys Nuuksion Taika järjestää ohjelmallisia juhlia ja yritysten virkistyspäiviä. Vuodenkierron juhlat sopivat kaikenikäisille ja ovat kaksikielisiä (suomeksi ja englanniksi). Vuodenkierto-hankkeen kehittämiseen on saatu tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuodenkierto-juhlien tärkeitä teemoja ovat vastuullisuus, inklusiivisuus, osallistaminen sekä ihmisen luontosuhde.
Lue lisää Vuodenkierto-hankkeesta.
Haluatko kokea ikimuistoisia elämyksiä Vuodenkierto-perinnejuhlien parissa?
Tutustu seuraaviin Vuodenkierto-tapahtumiin verkkokaupassamme ja tule kanssamme juhlimaan!
Haluaisitko tietää lisää tai järjestää oman juhlan tunnelmallisessa Wäinölässä?
Ota meihin yhteyttä:
