Talvipäivänseisaus on mahdollisuus pysähtyä ja uudistua – Vuodenkierto-perinnejuhla johdattaa aikamatkalle keskitalven juhlaan
Talvipäivänseisaus – vuoden lyhin päivä – on taitekohta, jossa sekä valo että pimeys ovat läsnä. Ikiaikaisen perinteen mukaan kyseessä on hetki, jolloin luonnon voimat ja oma sielumme uudistuvat. Hiljentymällä omien tuntemusten äärelle, voi kuulla, mitä sisimmästä kumpuaa.
Mitä minulle merkitsee tämä aika, jolloin valon määrä lisääntyy, mutten voi vielä havaita sitä?
Miltä päivän teemat – pimeys, lepo, syntymä ja kuolema – tuntuvat kehossani?
Talvipäivänseisaus-juhlassa vieraat saavat etsiä näihin vastauksia, hyödyntäen kaikki aistejaan. Oppaina toimivat esiintyvät taiteilijat Magda Mölsä ja Mikko Heikinpoika, jotka johdattavat osallistujat matkalle musiikin, äänimaailman, luonnon ja tarinankerronnan voimin.
Aurinkovuosi ja muuttuva valo rytmittävät vuotta
Vuodenkierto-tapahtumat perustuvat jo esivanhempiemme ympäri maailman tuntemaan aurinkovuoteen. Aurinkovuosi on yhden vuoden pituinen ajanjakso – aika, jona maapallo kiertää auringon ympäri. Aurinkovuoden kuluessa vietetään neljää erityistä merkkipaalua, jotka ovat sidoksissa auringon liikkeisiin ja eri puolilla maapalloa olevan valon määrään: talvipäivänseisaus, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus ja syyspäiväntasaus.
Aurinko rytmittää vuoden kulkua kaikkialla maailmassa luontevasti vuodesta toiseen. Vaikka vuodenajat vaihtelevat sijainnin mukaan, juhlitaan auringonkierron taitekohtia samoihin aikoihin. Niiden merkitys kuitenkin vaihtelee; talvipäivänseisaus meille merkitsee kesäpäivänseisausta eteläisen napapiirin asukkaille.
Wäinölän Vuodenkierto-tapahtumien sarjassa aurinkovuosi alkaa talvipäivänseisauksesta. Hetkestä, jolloin päivä on lyhimmillään meidän leveyspiireillämme, ja josta valo lähtee vähitellen lisääntymään.
Tulen tyynnyttävä rätinä, metsän hiljainen humina
Talvipäivänseisaus-perinnejuhla käynnistyy yhteisellä nuotiohetkellä, jossa Magda ja Mikko johdattavat ajatukset pimeän vuodenajan teemojen äärelle. Hämärä on laskeutumassa. Tulen rätinä ja hento savu luovat hetkeen erityistä rauhaa, ja osallistujat esittäytyvät toisilleen.
Ensimmäisenä suunnataan metsään. Magdan lempeiden ohjeiden myötä, jokainen voi varmasti tuntea pulssinsa rauhoittuvan. Kunnioitus luontoa kohtaan on käsinkosketeltava – Magda kehottaa osallistujia pyytämään metsältä lupaa astua sisään. Joukko etenee metsään rauhallisesti, kunnes on aika pysähtyä ja etsiä puu, jonka äärellä voi hengähtää hetkeksi. Nuuksion kaunis luonto kuiskii ikiaikaisia salaisuuksiaan. Poissa on häly ja kirkkaat keinovalot.
”Rauhoittunut. Levollinen. Kiitollinen.
Tällaisia olotiloja on läsnä, kun keräännytään ympyrään kertomaan sen hetkisestä päällimmäisestä tunteesta.
Perinteikkäät soittimet ja laulu johdattavat hetkeksi toiseen maailmaan
Joukon astuessa Wäinölään, on vastassa tunnelmallinen kynttilänvalo. Hämärä on tyynnyttävää ja sallii silmien tottua lempeästi luonnollisiin valonlähteisiin. Seinien viertä kulkevilla penkeillä on lämpimiä taljoja ja ryijyjä.
Magda ja Mikko kertovat, että tänään kukin osallistuja saa liikkua, käyttää ääntä, hyödyntää erilaisia aisteja ja nauttia hetkien virtauksesta. Juhlavieraat sulkevat silmänsä ja hengittävät syvään.
Alkaa taianomainen esitys, jossa osallistujat kuulevat perinteikkäitä soittimia, Magdan rauhoittavia sanoja sekä syvältä kumpuavaa laulua. LOVI Ritual -duona esiintyvän Magdan ja Mikon tarjoama laulu- ja äänimaailma muodostaa harmonisen ja vaikuttavan kokonaisuuden.
Linnun liverrystä muistuttava heleä pilli.
Rytmikäs ja kumea kehärummun sointi.
Hellästi suhiseva chakapa.
Tarunomainen jousisoitin igil.
Intialainen tamburiini kanjir.
Sateen ropinaa muistuttava sadekeppi.
Mystinen munniharppu.
Vanhaan suomen kieleen perustuvat lyriikat.
”Suuri sulava. Kieleni käpeä. Väkeni voimallinen.”
Läpi luun, läpi jäsenten 135bpm
Säv: Vaskilintu & Mikko Heikinpoika
San: Mikko Heikinpoika
VERSE:
Ruvennen, rohtinen,
Tarttunen, tohtinen
BRIDGE:
suuni sulava
kieleni käpeä
väkeni voimallinen
väkeni voimallinen
CHORUS:
Saakohon minun sanani,
läpi luun, läpi jäsenten,
Saakohon minun sanani,
läpi lämminten lihojen,
Saakohon minun sanani,
läpi suonten soljuvien,
Saakohon minun sanani,
läpi luun, läpi jäsenten,
VERSE:
Ruvennen, rohtinen,
Tarttunen, tohtinen
BRIDGE 2:
Ukon voima taivahasta,
maasta maan emosen
avukseni armokseni
väekseni voimakseni
CHORUS:
Saakohon minun sanani,
läpi luun, läpi jäsenten,
Saakohon minun sanani,
läpi lämminten lihojen,
Saakohon minun sanani,
läpi suonten soljuvien,
Saakohon minun sanani,
läpi luun, läpi jäsenten.
Äänet täyttävät Wäinölän juhlatilan ja hetkittäin myös vieraat osallistuvat laulantaan hyräillen. Syvä rentoutuminen valtaa mielen ja kehon. Magda kertoo, että oman sisäisen maailman havainnointi ja sisäänpäinkääntynyt olotila sopii oikein hyvin juuri talvipäivänseisaukseen.
Maukas kasvisateria ravitsee ja lämmittää sisältäpäin
On aika nauttia yhteinen ateria lattialla kehässä istuen – kuin tuhat vuotta sitten. Ruokahetken aluksi kuultava Mikon esittämä kurkkulaulu kuljettaa juhlavieraita ajatuksissa menneeseen aikaan.
Höyryävä ja täyteläinen kasviskeitto lämmittää kehoa lempeästi sisältä, siemennäkkärin täydentäessä luonnollisia makuja. Ruuan seuraksi nautitaan kupillinen höyryävää yrttijuomaa kaurakeksin kera.
Rauhallinen puheensorina säestää ruokailua ja yhteisöllinen tunnelma on käsinkosketeltava.
Ympyrä sulkeutuu nuotiolla – valon välähdyksiä pimeydessä
Talvipäivänseisaus-juhla päätetään nuotiolle, josta tapahtuma sai alkunsa. Talvisen illan pimeys on kietonut tienoon haltuunsa. Tulen iloinen loimu tuo pakkasiltaan kaivattua valoa.
Jotain on vielä kokematta. Mieleenpainuvan perinnejuhlan lopuksi saamme seurata kuinka Nuuksion Taian Liinan taitavissa käsissä tulet halkovat ilmaa. Tulinäytös tuo iltaan valonpilkahduksia – kuin kertoen, että pimeimpänäkin aikana meillä on keinomme luoda ympärillemme valoa.
Wäinölän Vuodenkierto
Talvipäivänseisaus on osa Vuodenkierto-hanketta, joka johdattaa osallistujat esivanhempiemme elämää rytmittäneisiin juhliin. Vuodenkierto-juhlien kehittämiseen on Nuuksion Taika saanut tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ensimmäisen vuoden juhlien tapahtumapaikkana toimii tunnelmallinen Wäinölä, toisen vuoden juhlia viedään eri puolille Suomea.
Vuodenkierto alkaa perinteisesti Kekristä ja niin myös Wäinölässä, missä se järjestetään joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kaikenikäiset ja eri kulttuuritaustoista tulevat ovat tervetulleita Vuodenkierron juhliin. Koska Aurinkovuosi on kansainvälinen juhla, se järjestetään kaksikielisenä suomeksi ja englanniksi. Karhunvuosi on koko perheen juhla, missä lapset on erityisesti huomioitu ja Kekriin toivomme mukaan myös ikäihmisiä.
WÄINÖLÄN VUODENKIERTO 2022, juhlat aina sunnuntaisin klo 15-18.
AURINKOVUOSI
Kevätpäiväntasaus 20.3.
Kesäpäivänseisaus 19.6.
Syyspäiväntasaus 25.9.
Talvipäivänseisaus 18.12.
KARHUNVUOSI
Talvipäivä 23.1.
Kevätpäivä 24.4.
Kesäpäivä 17.7.
Syyspäivä 25.9.
KEKRI
Sadonkorjuunjuhla 30.10.
Lue lisää Vuodenkierto-hankkeesta.
