KARHUNVUOSI

Vuodenkierto / Karhunvuosi

KARHUNVUOSI

Muinaissuomalaisille karhu, metsän kuningas Tapio, oli palvottu ja kunnioitettu eläin, ja esivanhempiemme elämä kulki Karhunvuoden rytmissä. 

 

Wäinölän Karhunvuosi alkaa tammikuussa,  jolloin karhun kääntää kylkeä pesässään, huhtikuussa herätellään karhu talviunilta, heinäkuussa juhlitaan karhun syntymäpäivää ja syyskuussa saatellaan karhu talviunille.

KARHUMYTOL0GIA

Tule tutustumaan Pohjoisten kansojen karhumytologiaan ja viettämään Karhunvuoden juhlia Nuuksion Wäinölään!


”Tieto karhun myyttisestä alkuperästä kulki ihmisten mukana, sen voima ja väki oli heille selviö.

Karhu oli pohjoisten metsien mahtavin peto ja kiistaton valtias. Sitä palvottiin, varmasti pelättiinkin, ja sen taivaallisen mahdin alla elettiin. 

Se loisti öisin pohjoisella taivaalla Ison karhun tähtikuviona, johon kuuluvassa Otavassa monet ugrilaiset kansat ovat nähneet kultaisen korin, jolla ensimmäinen karhu oli maan päälle laskettu.” 


Heikki Willamon kirjasta Ison Karhun alla

KARHUN SYNTY

Syntymyytin mukaan karhu on jumalallista alkuperää.

 

Miss on Ohto synnytelty,
Mesikämmen käännytelty?
Tuol on Ohto synnytelty,
Mesikämmen käännytelty.
Ylähällä taivosessa,
Otavaisen olkapäillä.
Sielt on maahan laskettuna
Hihnoissa hopeisissa,
Kultaisessa kätkyessä.
Siel on Ohto synnytelty.
Mesikämmen käännytelty.

 

Kalevala 46. runo

KARHUn NIMET

Laulussa karhua kutsutaan Ohto-sanalla, joka on karhun vanhimpia nimityksiä. Karhua kutsutaan sadoilla eri nimillä, joita ovat muun muassa Tapio, Metsän kuningas, Eno, Otso, Kultaherra, Metsän omena, Källeröinen ja Kouvo, myös karhu-sana oli alunperin kiertoilmaus.

 

Näitä karhun kiertoilmauksia on syytä käyttää, jos ei halua kutsua karhua paikalle.  

KARHUN AISTIT

Koostaan huolimatta karhu liikkuu todella äänettömästi ja nopeasti, se on myös taitava uimaan ja kiipeämään. 

Karhulla on heikko näkö, jonka vuoksi se nousee usein takajaloilleen saadakseen käsityksen ympäristöstään.

Karhu on hyvin ihmisarka ja pyrkii välttämään kohtaamisia. Erinomaisen haju- ja kuuloaistin avulla se huomaa ihmisen jo kaukaa ja piiloutuu tai poistuu paikalta.

TALVIUNI

Karhu kömpii pesäänsä päivänvalon vähetessä, syyspäivän tasauksen aikaan. Sanonta kuuluu: Matista karhu maata panee ja Matista ylösnousee.”

Talviunen avulla karhu selviää talvesta, jolloin se ei löytäisi syötävää. Karhun sydämensyke laskee ja sen energiankulutus on puolet valveillaolon aikaisesta.

Karhunpesä voi olla kaatuneen puun juurakon alla, jonne kasaantuu lunta, vanhan muurahaiskeon alla tai kallionkolossa.

KARHUNPENNUT

Tammikuussa karhu kääntää kylkeään pesässään ja toteaa: ”Yö puolessa, nälkä suolessa.” 

Karhu nukkuu puolet vuodesta talvipesässään. Sieltä se kömpii esille huhtikuussa kevään tullen. 

Karhunpennut syntyvät pesään talven aikana. Heti syntymän jälkeen pennut ovat vain oravan kokoisia. Kun ne keväällä kömpivät ulos pesästä, ne ovat kissan kokoisia. 

KARHUN PARANTAVAT VOIMAT

Karhu omaa salaperäistä tuonpuoleista voimaa ja siksi uskottiin, että sen ruumiin osissa oli karhun väki eli karhun mahti ja voima. 

Karhunhammas lapsen kaulalla suojaa pahoja voimia vastaan ja parantaa hammassäryn. Karhunrasvalla parannetaan ihosairauksia ja hiustenlähtöä. Karhunkynsi on vahva lemmentaikakalu ja karhun penisluu tuo avio-onnen. 

KARHUNPEIJAISET

Karhun syntymyytti antoi luvan karhun kaatamiseen, jonka myötä se pääsi takaisin Ison Karhun tähtikuvioon.

Karhunmetsästys ja karhunpeijaiset olivat täynnä lauluja ja rituaaleja. Peijaisten päätteeksi karhun kallo nostettiin ison männyn oksaan ja luut aseteltiin puun juurelle oikeaan järjestykseen. Näin varmistettiin, että karhu pääsee takaisin yläilmoihin, tähtikotiinsa.

KARHUN KOHTAAMINEN

Jos huomaat Karhun,  peräänny rauhallisesti takaisin tulosuuntaan. 
Jos huudat, karhu tulkitsee sen vihamielisyydeksi. 
Jos tuijotat karhua silmiin, se merkitsee haastetta.
Jos heität keppejä, karhu kokee sen uhaksi. 

Karhunvuosi-maalaus

Taiteilija Salla Ikonen on tehnyt Karhunvuodelle maalauksen, joka nostetaan esille jokaisessa Karhunvuoden tapahtumassa.

KARHUNVUOSI 2022

KARHUNVUODEN TALVIPÄIVÄ

Talvennapa taittuu, karhu kääntää kylkeää pesässään ja toteaa “Yö puolessa, nälkä suolessa”. Eteläisessä Suomessa tämä tapahtuu Heikinpäivänä 19.1. pohjoisessa Talvi-Mattina 24.2. 

KARHUNVUODEN KEVÄTPÄIVÄ​

Karhu herää talviuniltaan Jyrkin päivänä 23.4., karjan laitumelle laskemisen aikaan, jolloin suoritetaan karjan suojaaminen “Pane Jyrki koiras kiinni, älä laske laitumelle”. 

KARHUNVUODEN KESÄPÄIVÄ

Vuoden lämpimin päivä, keskikesän päivä 13.7, on myös Karhunpäivä, jolloin juhlitaan karhun syntymäpäivää. 

KARHUNVUODEN SYYSPÄIVÄ

Syys-Mattina 21.9. karhun uskottiin menevän talviunilleen ”Matista karhu maata panee ja Matista ylös nousee”.  

KARHUNVUODEN TAITEILIJAT 2022

MikkoHHaapoja-pic-byJoniJuutilainen

MIKKO H. HAAPOJA

Mikko H. Haapoja on äänitaiteilija-jouhikisti Helsingistä. Taiteessaan Mikko keskittyy luonto- ja kaupunkiäänimaisemien rajamaille. Haapojan kansainvälisestikin esitettyjä projekteja ovat mm. Helsingin reitit ja Unheard Landscapes. Mikko esiintyy Talvipäivässä.

syyspaiva-ulla-nuotiolla-nuuksion-taika-1300

ULLA HILLEBRANDT

Ulla on taiteilija, laulaja ja viulisti, perinnetaitaja ja kansanmuusikko sekä kansantanssi-ja luontoyhteys-ohjaaja. Ullan työskentelyssä kansanperinne, musiikki ja metsämytologia yhdistyvät sielukkaaksi kokonaisuudeksi.Ulla ja Mikko esiintyvät Aarnimetsä|ikisointi duona. Ulla esiintyy Talvi-, Kevät- ja Syyspäivässä.

Photo by Cata Portin

KIURELI SAMMALLAHTI

Kiureli Sammallahti on 2020-luvun kansansoittaja. Kiurelin musiikissa kansanballadimainen kaihoisuus ja kalevalaisenkin poljennon sävyt saavat uudenlaisen grooven haitarin, kitaran, looperin ja stomp boxin avulla taiotussa äänimaisemassa! Kiureli esiintyy Kevätpäivässä.

gabi_vuodenkierto_1300

GABRIELA ARIANA

Gabriela on ekologinen taiteilija, tanssitaiteilija, laulaja, kehoterapeutti sekä esivanhempien perinteen kantaja ja siirtymäriittien taitaja. Gabrielan työskentely pohjautuu ekosomatiikan periaatteisiin ja ilmaisutaiteeseen. Gabi esiintyy Kesä- ja Syyspäivässä.

pauanneFB-1

TUOMAS ROUNAKARI

Tuomas on viulisti, säveltäjä, etnomuskologi ja kouluttaja. Hän on tutkinut suomalais-ugrilaisten ja arktisten kansojen rituaalista musiikkia sekä toiminut karjalaisen itkuvirsiperinteen elvyttäjänä. Tuomas soittaa Korpiklaani-yhtyeessä ja esiintyy Ruska Ensemblessa. Tuomas esiintyy Kesäpäivässä.

magdalena_vuodenkierto_1300

MAGDALENA MÖLSÄ

Taiteilijanimellä Vaskilintu esiintyvä Magdalena, on vokalisti ja rituaalimuusikko. Häntä inspiroi parantavat terapeuttiset aspektit seremoniallisessa musiikissa sekä kehollistettu holistinen äänityö. Yhdessä Mikko Heikinpojan kanssa Magdalena esiintyy Lovi Ritual duona. Magda esiintyy Syyspäivässä.

Tilaa uutiskirje ja pysy ajantasalla!